Lauantaina  pitkän ajomatkan jälkeen ehdimme vielä ruokakauppaan Kokkolassa, siellä oli moni muukin juuri ennen sulkemisaikaa.

Aina yhtä jännittävää saapua Rödsön sillalle ja katsoa näkymää. Heti perille päästyä riennämme rannalle tsekkaamaan onko kaikki kunnossa. Ainoastaan roskat nurmikolla kertovat viikon takaisista tapahtumista. Ruokoja, risuja, tölkkejä, linnunpönttö ja yksi iso vielä sulamaton jäälohkare ovat ajautuneet rantanurmikolle. Pahempikin näkymä voisi olla.

Kaikki lumet ovat sulaneet nurmikoilta, se tietää haravan varteen tarttumista, ja siitä taas arvatenkin rakkoja käsiin. Mies päätti tarttua ruohonleikkurin ohjaimiin ja kerätä kuivat lehdet osaksi siten, ja säästi meidät ehkä useammalta vaivalta. Vain muutama rakko ja kipeät käsivarret palkkana päivän työstä sekä tietysti hyvä mieli tehdystä työstä..

Maanantaina kellarin  hyllyt ovat valmiit. Seinien pyöreä muoto teki homman hiukan hankalammaksi kuin luulimme. Vanhat patinoituneet lattialankut sopivat sinne kuin valettu. Ehkäpä joskus ehdimme korjaamaan omaa satoa ja varastoimaan  sinne hyllyille. Aika näyttää.

Vielä polkupyörät kuntoon, siinäpä suurin piirtein kaikki, mitä tällä kertaa aioimme tehdä.

Menisimmekö katsastamaan vappuriehaa kaupungille  vai tehdäänkö oma vappuhumu ystävien kanssa? Päädymme jälkimmäiseen eli sitten vaan munkinpaistoon ja ruoanlaittoon.

Nyt on juhlimisen ja muistelun aika. Tasan kaksi vuotta sitten saimme remontin valmiiksi ja Strandlidenin vuokrauskuntoon. Kaiken kaikkiaan hyvät kaksi vuotta.