Yöllä pitkän matkan ajaminen  e iole järin mukavaa, mutta perille pääsy aamuyöstä maksaa vaivan. Pihan hajut ovat maanläheiset ja voimakkaat, joesta nousee  vähäinen usva. Aamu alkaa valjeta, nyt on jo 15 astetta,  huomenna tai siis tänään, lauantaina, helleraja varmaankin tulee ylittymään.  Nyt nukkumaan, että ehdimme nauttia päivällä auringosta.

Kun takapiha avautuu suoran rantaan, tulee joen liikettä ja liikennettä seuratuksi tahtomattaankin. Kalastajia kaikenikäisiä lipuu veneineen edestakaisin joella. Nappaako koskaan? Viikonloppuna saimme  todisteet, että nappaa hyvinkin. Nuori kalastaja sai, olisiko ollut vetouistimella, melkoisen säynävän. Sinä aamuna syöttiin tarttui seitsemän kalaa ja iltapäivällä vielä viisi. Ahvenia, säynäviä ja yksi haukikin. Joki on alkanut todellakin elää, kalaa tulee 70-luvun tahtiin näköjään. Muistelemme usein faffan savustuslaatikkoa ja katiskasaaliita.

Viikonloppuna jokirannan asukkaita viihdytti myös “jokitrubaduuri”. Saimme kuulla kesähitti Emmaa, oli pakko ottaa selvää netistä kenen esittämä kappale on. On  suomalainen kappale, video on vain jenkeissä tehty. Kuulimme myös Celine Dionin My heart will go on. Hauskaa, mitä kaikkea voi seurata iltapäiväkahveja juodessa rantatuoleilla.

Vesi on lämmintä, vaikka Jaakko on jo heittänyt kylmän kiven. Jalat olivat vedessä yli tunnin ajan ehkäpä vähän siinä toivossa, että kalat tekisivät pedikyyrin. Eipä taida olla tohtorikaloja Perhonjoessa, vaikka kuinka uteliaita pikkukaloja liikkuu jalkojen ympärillä. Siitä huolimatta jalat tuntuvat pehmeiltä  ja kovettumat irtoavat helposti.

Juhanuksen aikoihin ostettu piskuinen kumivene alkoi näyttää väsymisen merkkejä. Airot on jo vahvistettu kertaalleen, nyt näyttää pohjasauma ratkenneen jostakin kohtaa. Vene pysyy hyvin pinnalla, mutta pohja on kovin pehmeä. On pakko suunnata ajokki kaupunkia kohti, Biltema taitaa olla oikea paikka tällaisiin vaivoihin. Elokuulla joskus sitten näemme tepsikö tämä lääke, näyttää melkoiselta mömmöltä ja sotkuiselta puuhalta.